sunnuntai 31. maaliskuuta 2013

Sitruunasunnuntai

Heipparallaa!

Täällä on vietetty melko ruokapainotteista pääsiäisenaikaa. Mies on välillä aikamoinen ruokahifistelijä, joka väsäilee vapaapäivinä keittiössä monimutkaisia kokkailuita.  Lähipäivinä on syöty esimerkiksi pannulla paistettua kuhafilettä voi-valkoviinikastikkeessa perunaduchessen kanssa! Itse sitten laitan enemmän arkiruokaa ja leivon usein. Pääsiäisenä tekee mieli jotain sitruunaista ja teinkin tuossa ihania muffinseja.



SITRUUNATÄYTTEISET MUFFINSIT (12-15 kpl)

2,5 dl sokeria
2 munaa
1 dl maitoa
100 sulatettua voita
2 rkl Lemon Curdia
4 dl vehnäjauhoja
2 tl vaniljasokeria
2 tl leivinjauhetta


Sekoita käsivispilällä sokeri, munat, maito, voi ja Lemon Curd. Sekoita kuivat aineet keskenään ja lisää ne taikinaan. Jaa taikina muffinivuokiin. Paista 200 asteessa noin 15-20 min.

TÄYTE

2 dl vispikermaa
1/2 pussia Ekströmin vaniljakastikejauhetta
2-3 rkl Lemon Curdia

Vatkaa kerma vaahdoksi ja lisää siihen vaniljakastikejauhe. Sekoita Lemon Curd ensin pieneen määrään kermavaahtoa, sitten loppuun. Painele lusikalla muffinsin sisälle ontelo ja täytä pursottamalla.

Lemon Curd on ihanaa sitruunatahnaa, jota voi ostaa kaupasta valmiina. Vielä parempaa saa, kun valmistaa tahnan itse. Kokeilin tällä kertaa tehdä sitä Valion ohjeella...melko hikistä puuhaa! Taidan pitäytyä jatkossa valmiissa tahnassa, mutta jos joku haluaa kokeilla niin ohje on täällä. 



Eilen käväistiin koko perheellä shoppailemassa, tästähän alkaa tulla tapa. :)
Mukaan tarttui urheiluvaatteita ja oliivipuu. Puu saa vähän kasvaa ja voimistua sisällä ja pääsee kesän tullen ilostuttamaan meitä terassille. Can't wait!




Tänään oisi vielä suunnitelmissa ulkoilua koko perheen voimin ja lenkkeilyä ihanassa kevätsäässä. Sula, lumi, sula!



torstai 28. maaliskuuta 2013

Pääsiäispuuhia

Hei ystävät!

Haluaisin tässä vaiheessa kertoa, kuinka mukavaa on, kun talo on siivottu pääsiäiseksi, leivonnaiset tuoksuu, pajunkissat on koristeltu ja sitä rataa. Karu totuus kuitenkin on ihan toisenlainen: kaikki valmistelut on puolitiessä eikä ole oikein intoakaan tehdä mitään. Nelikuinen poikanen on päättänyt alkaa heräämään iloisesti yhdessä auringon kanssa, ja tuntuu, että väsymys tahmeuttaa koko elämän - tai vähintäänkin sammuttaa luovuuden. Jospa tässä pääsiäisen aikaan ehtisi vähän levätäkin, kun on toinen aikuinen kotosalla. 

Tyttösten kanssa saatiin sentään maalailtua pääsiäismunia. Kun minimalistina yritin hiukan hillitä tyttöjen räikeänkirjavaa värienkäyttöä, sain 7-vuotiaalta vastaukseksi: "Näistä tuli parempia kuin mä ajattelinkaan!" Ihan oikea asenne, ja saahan sitä lapset pääsiäisenä iloita väreistä! :)



Kaitaliinan löysin jokin aika sitten Pentikistä. Ihanan keväiset värit ja materiaalina (yleensä inhoamani) muovi. Tosi kätevää näin lapsiperheessä, kun pöytäliinan saa pestä vaikka hanan alla, eikä tarvitse laittaa samantien koneeseen.

Itsekin innostuin yömyöhällä maalaamaan pari munaa.


Hauskaa pääsiäistä kaikille!

sunnuntai 24. maaliskuuta 2013

Tarratuunailuita

Olen hiukan kaipaillut vanhaa, ihanaa työhuonettani, josta olen joutunut luopumaan lapsimäärän lisääntyessä. Iso työpöytä on vaihtunut pikkuiseen pöytään, jolle ei mahdu juuri tietokonetta kummempaa. Kun työhuonetta ei ole, on työpöytä väliaikaisesti ruokailutilan nurkassa vähän hassussa paikassa. 

Nykyään on kätevää, kun on erilaisia teippi- ja tarrajuttuja, joilla voi tehdä kaikenlaisia väliaikaisia ratkaisuja edullisesti. Tällä kertaa ostin D-C Fix -tarramuovia ja tein siitä pienen moodboardin työpöydän yläpuolelle. Liimasin palan seinään, kehystin washiteipillä ja taulu oli valmis! Tähän vaihtuu varmaan melko nopealla tahdilla kaikenlaiset lehdistä löydetyt ideat ja sisustus- tai askarteluajatukset. Ja kun pöytä vaihtaa paikkaa, voi muovin heittää pois. D-C Fix on periaatteessa ihan kontaktimuovia, vahvempaa ja helpommin käsiteltävää vain. Erivärisiä D-C Fixejä löytyy ainakin Prismoista ja Bauhauseista. Ja ideoita sen käyttöön on rajattomasti: tällä voi päällystää huonon huonekalun, uusia hyllyn tai vaikka leikata sisustustarroja.







Vasemmalla D-C Fix, oikealla liitutaulumuovi.




Meillä on tuollainen liitutaulu, johon merkitään viikoittain perheenjäsenten menot kaikkien nähtäville. Liitutaulu meni nopeasti pinnaltaan tosi huonoksi. Tämänkin sai uudistettua helposti: ostin Tiimarista liitutaulutarrarullan ja päällystin jokaisen päivän erikseen ja tuli kuin uusi! Kevään tullessa liitutaulutarrasta leikattuja paloja voisi käyttää vaikka taimien tai ruukkujen merkitsemiseen, kunhan ei anna pinnan kastua sateessa ;) Tarkoituksena olisi hankkia liitutaulutussi, jolla saisi vielä nätimmin kirjoitettua tuohon tauluun.


Vielä tämän sunnuntain ruokavinkkinä halloumisalaatti, tarvitset:

Erilaisia salaatteja (meillä oli tänään lehtisalaattia ja romainea)
Kurkkua
Tomaattia
Broilerinfilettä
Herneitä
Pinjansiemeniä
Halloumi-juustoa

Paista ja mausta broilerifileet. Pese ja pilko kurkut, tomaatit ja salaatit. Paista kuivalla pannulla halloumi rapsakaksi, kääntele eri pannuilla myös herneet ja ruskista pinjansiemenet. Sekoita kaikki ainekset ja salaatti on valmis. 
Kaupan valkosipulisalaatinkastike sopii tähän hyvin, tai voit tehdä itse kastikkeen 
1/4 dl oliiviöljystä, yhdestä valkosipulinkynnestä, 2 tl sitruunamehusta, suolasta ja mustapippurista. Tästä meillä tykkää ihan kaikki!



Salaatti on aivan hyvä ilman broileriakin, mutta se tekee siitä toki ruokaisamman. 



Olipa kirkas päivä taasen! Mukavaa alkavaa viikkoa kaikille. :)



lauantai 23. maaliskuuta 2013

Ihana lauantai.

Aivan ihanan keväinen sää! Pitkästä aikaa myös sellainen viikonloppu, ettei ole mitään ylimääräistä: ei juhlia, ei miehen pelireissuja, ei yhtään mitään. Saa tehdä ihan tavallisia juttuja kaikessa rauhassa ja nauttia niistä. Kuten istuttaa narsissin maljakkoon ja ihastella, miten valo osuu siihen.




Aamulla lähdettiin kaikki yhdessä vähän kaupoille, harvinaista herkkua sekin. Ihan hirveän usein en jaksa tämän revohkan kanssa lähteä mihinkään. Kun on ollut suurinpiirtein kolme vuotta putkeen raskaana tai imettänyt, niin tuntuu ettei myöskään vaatekaapissa ole yhtään mitään päällepantavaa. Olipa ihana tällä kertaa vetää päälle uusi, astetta parempi huppari. Ai että tykkään, kun vaatteissa on nättejä yksityiskohtia! Huppari on Naketano-merkkinen (klik!) ja tilasin sen Zalandosta.






Jotain pieniä sisustustuunauksiakin tuli tehtyä tänään, mutta niistä lisää huomenna!

torstai 21. maaliskuuta 2013

Otoksia sohvanpohjalta

Pötköteltiin poikasen kanssa tuossa sohvalla ja zoomailin vähän ympäristöä. Tällaiset oli näkymät.





Ja toiseen suuntaan.





Näkymät keittiön ja eteisen suuntaan on ihan kivat, mutta olohuone on alkanut näyttämään aika tylsältä. Seinä on valjun värinen, jalkalampun saisi päivittää kivempaan, neljä vuotta sitten maalaamani taulukin alkaa kyllästyttää. Jotain pitäisi siis tehdä...jotain raikasta ja ihanaa, mutta mitähän se olisi?

keskiviikko 20. maaliskuuta 2013

Moment

Pikkuiset vielä unten mailla, äidillä oma rauhallinen aamukahvihetki. Ihanan ylellistä, vaikka nyt aamupalana onkin vain näkkäriä.




Sagaformin termosmuki pelastaa, jos tämäkin hetki keskeytyy heti alkuunsa ;) 
Mukavaa keskiviikkoa, ystävät!

tiistai 19. maaliskuuta 2013

Arki taas

Juhlan jälkeen arki tuntuu ja näyttää taas aika...no, arkiselta. Kaksi pienintä on kiukkuisia räkäneniä ja kaikkia alkaa kyllästyttää viikkokausien sisällä kököttäminen. Tympeää tällainen sairastelu! Mutta onneksi poikasta kannellessa saattaa silmään sattua jotain kaunista täällä kotosallakin. Miten tuo tumma seinä niin ihanasti korostaakin kaikkia värejä ja muotoja?






Tällaista yksinkertaista täältä tänään, jospa tällä viikolla päästäisiin nauttimaan auringosta uloskin asti.

sunnuntai 17. maaliskuuta 2013

Juhlahumua

Heipsan! Kiva kun täällä on käynyt paljon vierailijoita, monet ovat kommentoineet ja osa liittynyt lukijoiksikin. Tervetuloa vielä kaikille!

Täällä on nyt kaksivuotissynttärit saatu juhlittua. Olipas hulinapäivä! Aina sitä miettii, miksei vaan osta kaupasta jotain valmista ja iske sitä pöytään, mutta on se kaikki laittaminen kuitenkin vaivan arvoista. Mutta kuvat kertoo enemmän kuin tuhat sanaa, joten...








Isosiskot juhlatunnelmissa...


...ja äitikin.


Meillä juhliin saapuu usein sukulaisia kauempaakin, ja viipyvät koko päivän. Tarjoiluissa on siis oltava jotain ruokaisaa ja kanapastasalaatti on jonkinlainen ikisuosikki. Olen kokeillut monenlaisia reseptejä, ja tällä hetkellä suosikkini on salaatti, jossa pasta marinoidaan itse tehdyllä pestolla. Tässä teille muillekin ohje kokeiltavaksi. 


PASTASALAATTI

500 g mini penneä
400 g broilerinfilettä (paista ja mausta miten haluat)
2 hapanta omenaa
2 makeaa suippopaprikaa
Herneitä, maissia
Punasipulia
2 dl itse tehtyä pestoa

Pasta keitetään ohjeen mukaan, huuhdellaan kylmällä vedellä ja valutetaan hyvin. Itse tehty pesto sekoitetaan pastan joukkoon ja laitetaan jääkaappiin marinoitumaan. Omenat, paprikat ja sipulit pilkotaan, herneet ja maissit kiehautetaan nopeasti. Kaikki ainekset lisätään pastan sekaan ja annetaan marinoitua pari tuntia tai yön yli. Jos haluat, voit lisätä sekaan vielä kermaviilin tai majoneesia, mutta se ei ole välttämätöntä. Koristele sipulirenkailla ja basilikanlehdillä ja nauti. :) (kuvassa vasemmalla)



Ilmapallot pelottivat pikkutyttöä koko päivän, mutta illemmalla, kun mekot oli jo vaihdettu mukavampiin asuihin, uskaltautui jo vähän leikkimäänkin niillä. Näihin iloisiin tunnelmiin oli päivä hyvä päättää. Eikun seuraavia juhlia suunnittelemaan! :)

perjantai 15. maaliskuuta 2013

Luomuilua


Olen jo pitkään yrittänyt elää "puhtaasti": välttelen turhia kemikaaleja, vaatteet pestään hajusteettomilla aineillä, ruoka on mahdollisimman lisäaineetonta ja mieluiten luomua ja sitä rataa. Erityisesti raskausaikoina tämä on korostunut, kun oman kropan lisäksi on pitänyt huolehtia vauvankin hyvinvoinnista. Muistan, että esikoista odottaessa 8 vuotta sitten en uskaltanut syödä edes purkkaa, koska siinä oli niin paljon lisäaineita! Nykyisin en ihan niin hurjasti stressaa ja irtokarkkejakin popsitaan toisinaan, vaikka väriainemäärät kauhistuttaakin.

Meikit on sellainen juttu, johon kiinnitän nykyään enemmän huomiota. Meikkaan usein ja meikit ovat iholla lähes päivittäin tuntikausia - ties mitä niistä ehtii imeytymään ihon läpi? Ensimmäiset, luonnollisemmat mineraalimeikkini hankin nelisen vuotta sitten ja sittemmin suosikeiksi ovat kohonneet Lily Lolon tuotteet. Mineraalimeikit eivät sisällä mitään turhia kemikaaleja, väri- tai säilöntäaineita tai muuta haitallista. 

Meikit ovat tosi riittoisia ja siksi niitä tarvitsee hankkia todella harvoin, siksipä eilen oikein innostuin kun postista tupsahti paketillinen upouusia tuotteita. Ihanaa arjen estetiikkaa tällaiset kauniit paketit. Tuon puuterihuiskan eli kabukin sai tällä kertaa ilmaiseksi kaupan päälle, kun tilasi 40 punnalla. Oma kabukini oli sopivasti hajonnut vuosien käytön jälkeen, joten tuli haalittua ostoskoriin aiemmin testaamattomia tuotteita. Ensimmäistä kertaa kokeilussa nyt luonnonmukainen ripsiväri, ja ihan hyvältä vaikuttaa!




Hämmästyin muuten, kun huomasin että näitä saa nykyään muualtakin kuin Lily Lolon omasta nettikaupasta. Elloskin näköjään myy näitä, kalliimmalla hinnalla tosin ;) 

Vaatteissakin voi usein tehdä ekologisia valintoja: H&M on lanseerannut uuden luomupuuvillaisen Conscious-malliston. Kaksivuotiaalle synttäritytölle tarttui mukaan keväinen synttärikakkupaita. Vähän väriä elämään taas tämän pitkän talven jälkeen!

  
Tämän kerran PS: Olipa hauska kaataa meikkiä pöydälle ja kuvata sitä. Kaikenlaista tää blogin pitäminen saakin aikaan. :D

torstai 14. maaliskuuta 2013

Esittäytyminen

Vielä pari päivää sitten ajattelin bloggailla ihan vain omaksi ja läheisteni iloksi. Mutta yllättävän nopeasti tulikin se tilanne, että täällä vierailee meille aivan tuntemattomia! Tervetuloa teillekin! Ajattelin esitellä hiukan meidän perhettä, niin saatte käsitystä kuka täällä oikein kirjoittelee.

{tästä poistettu perhekuva, kun alkoi tuntua liian henkilökohtaiselta}

Asumme vuonna 2008 valmistuneessa, itse suunnitellussa (ja lähes rakennetussakin) vaalean harmaassa kivitalossa. Neliöitä talosta löytyy 146,5. Talo on avara, mutta neljä makuuhuonetta meinaa olla jo melkein liian vähän nelilapsisessa perheessä. Tavaramäärän kanssa saa koko ajan olla tarkkana, että säilytystila riittää eikä homma räjähdä käsiin. En voi sietää tarpeetonta roinaa, vaan pyrin pääsemään siitä nopeasti eroon. Valitettavasti se ei aina tällaisen lauman kanssa onnistu. Isommilla tytöillä varsinkin riittää kaikenlaista pikkupiiperrystä, ja jokainen paperisilpun pala on tietysti todella tärkeä :)

Tässä koti lumen keskellä.



Valmistuin muotoilijaksi keväällä -12. Nelivuotisen koulun aikana ehdin olla kaksi kertaa raskaana ja synnyttää kerran. Silti vaan paperit tuli kouraan univeloista huolimatta! Vaikka lifestyle/sisustusalalla olenkin, en voi kuvailla itseäni mitenkään "intohimoiseksi sisustajaksi". Pikemminkin harkitsen pitkään ja hartaasti uusien hankintojen tekemistä. Pieniä tuunailuita tulee tehtyä usein, isompia muutoksia harvemmin. Tällä hetkellä muutoksia pitäisi kyllä tehdä vähän joka huoneeseen...

Olemme olleet onnellisesti naimisissa jo reilu kymmenen vuotta. Tytöt ovat syntyneet vuosina -05, -07, ja -11, ja poika syksyllä -12. Lasten ehdoilla siis mennään!


PS. No nyt se aurinko paistaa! :)